MÖRKÖJÄ, PEIKKOJA, ENKELEITÄ / RÄSYNUKKE

MÖRKÖJÄ, PEIKKOJA, ENKELEITÄ

Mörköjä ja peikkoja, melkein jo enkeleitä.
Vihaa ja katkeruutta, melkein jo kuolemaa.
Katkeruus kasvaa, ymmärrys vähenee.
Tuskaa.

Möröt ja peikot kieppuu sisälläni.
Yksin tästä nousen, kesytän möröt ja peikot.
Katkeruus katoaa, anteeksianto tulee.
Enkeli muuttuu kauniiksi, eläväksi.

Möröt ja peikot palaa.
Ne tulevat uniin ja pelottavat.
Saavat minusta vallan, toivon vain hetkeksi.

Enkeli toivoisi saavansa siivet.
Pääsevänsä lentoon, jatkamaan matkaa.
Enkeli työntää möröt ja peikot pois.
Enkeli voitti tämän erän.
Taas.
Tuska on poissa.

-Saila 2009/2010- 

RÄSYNUKKE

Rikki kuin räsynukke.
Jotain mitätöntä.
Jotain merkityksetöntä.
Jotain hylättyä.
Jotain nurkkaan heitettyä.
Rikki poikki hylätty, hankeen heitetty.

Rajuja syytöksiä räsynukella.
Kaikki viha ja syytös kohdistuu itseen.
Itsemurha ajatuksena kiehtoo.
Räsynukke on rikki.

-Saila 2010-