lauantai 22. syyskuuta 2012

LUONNON VÄREJÄ

Kun energiatasot ovat alhaalla ja stressitasot ylhäällä, täytyy ottaa tilaa ja aikaa. Tilaa ja aikaa itselleen. Olen viime viikkoina tehnyt muutamia energia kävelyitä yksin sekä yhdessä lasten kanssa, syksyisessä kauniissa metsässä. Syksyinen raikas sää puhdistaa ja virvoittaa kummasti. Luonnon kauneus ja väriloisto saa minut havahtumaan vaihtuvaan vuodenaikaan. Samalla luonto muistuttaa jälleen kerran omasta kauneudestaan, ihmeellisyydestään ja ainutlaatuisuudestaan. Kuinka usein vain kuljemme ohi näkemättä sitä kauneutta, joka meille vielä ihan ilmaiseksi tarjotaan. Vuodenkierron mukaan vaihtuvilla teemoilla. Kyllä Suomen luonto on todella kaunis kun pysähtyy katsomaan.


tiistai 11. syyskuuta 2012

OLOJA


Istuu vain ja tuijottaa
Olo on sisältä hyvin, hyvin hento
Olen hauras ja haavoittuva
Olemus pääsee karkuun vartalosta, tarttuu vain hivenen kiinni varpaan päästä
Pää kaipaisi irti ottamista, kaiken kuonan kaatamista roskakoppaan
Käsin kosketeltavaa väsymystä
Keskittyminen muualla, ei paikalla
Jännitystä kuin hyökyaaltoja
Täysin jumissa
Hiljaa istumista, olojen selvittämistä
Tätä minä en valinnut, tämän minä sain
-Saila 2012-
 

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

SILLALLA


 Kaunis ja koristeellinen tai ruma ja karu, monia siltoja matkalla
Katsoja näkee oman totuuden
Eilen erilainen, tänään toisenlainen, huomenna muunlainen
Silta, yhdistävä ja erottava
Ennen niin tuttu ja turvallinen, yhdistävä
Huomenna pelottava ja erottava, täytyy valita puolensa
Kumman suunnan valitsee, vai pudottautuuko alas
Hyppy tuntemattomaan vai takaisin tuttuun ja turvalliseen
Luovutanko, pudottaudunko kokonaan sillalta
Vaikka tuttu ja turvallinen olisi hieman tuskaisa, tietäisi mitä löytää
Uuteen tuntemattomaan, epävarmaan ja jännittävään, mahdollisuuteen jota ei tunne ollenkaan
Kun on sairas, ei uskalla hypätä uuteen, ottaa riskejä
Kun on sairas, ei osaa tehdä edes päätöksiä, ei pysty valitsemaan, ei luota itseensä