sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

BLOGIHAASTE 8


Tämän kuukauden blogihaasteemme veljeni kanssa onkin hieman erilainen. Annoimme molemmat sanojen sijaan sanaparit, joista kummankin täytyy kirjoittaa. Aiemmat haasteemme olemme kirjoittaneet pelkästä yhdestä sanasta. Minä annoin sanaparin viha – rakkaus ja veljeni yksi – ääretön. Sana valinnat kertovat omalla tavallaan meistä paljon.  Idea sanapareihin lähti, kun halusin nähdä mitä veljeni kirjoittaa näistä sanoista; viha – rakkaus. Sanat ovat niin lähellä, mutta niin kaukana toisiaan. Eli kaksi sanaparia ja neljä tekstiä. Kuukauden ensimmäisenä päivänä annoimme sanaparit ja nyt viimeisenä päivänä on julkaisu. Veljeni teksti löytyy täältä ja minun alhaalta.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

HILJAISTA HYMINÄÄ, ONNELLISTA HYRINÄÄ

Huomaan hymiseväni. Hymisen ääneen yhä useammin. Hymisen ja hyrisen kotona, töissä, jopa ulkoillessa. Kun toiset lähes huomaamattaan viheltelee tai hyräilee laulua, minä hymisen ja hyrisen. Alkuun tämä uusi piirre tuntui oudolta, joskus jopa vähän nololta. Joitakin kertoja olen havahtunut siihen, että huomaamattani hymisen julkisesti. Kesän korvalla yksi ystäväni sanoin minulle; ”hymiset ihanan rauhoittavasti”. Silloinkin tein sen huomaamattani. Mutta mitäpä sitä nolostelemaan onnellista hyminää ja tyytyväistä hyrinää.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

POTILAS VAI ASIAKAS?

Monessakin paikassa olen viime aikoina huomannut keskustelun alla olevan aiheen; onko ihminen potilas vai asiakas hakeutuessaan hoitoon. Hoidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea terveydenhuoltoa. Minä kuitenkin pohdin asiaa enemmän mielenterveys ja -päihde asioiden näkökulmasta.

lauantai 22. kesäkuuta 2013

POTILAAN POMPOTTELUA

Piirsin kuvaa kuinka olen hakenut apua masennukseeni ja uupumukseeni. Haluan korostaa, että kyseessä oli synnytyksen jälkeinen masennus. Meillä oli tuolloin vastasyntynyt ja kaksivuotias lapsi. Lääkkeitä kyllä kummasti sateli, mutten kokenut sen ainoastaan auttavan minua. Tämä on minun hoitopolkuani, jokaisella on omansa. Monella on varmasti vielä sekavampi, ja toisaalta taas monella varmaan paljon simppelimpi.


tiistai 18. kesäkuuta 2013

TULEN ENERGIAA


Rakastan seurata tulta ja nuotiota. Nuotion ihanaa lämpöä ja suloista tuoksua. Nuotiossa on pala luontoa ja elämän totuutta. Kuinka liekit tanssiikaan ja nousee uudelleen ja uudelleen. Kaunista, ainutlaatuisen kaunista. Aina uudenlainen taidenautinto. Toisaalta sen tulen mieletön ja tuhoava voima. Muistuttaa elämän rajallisuudesta ja tuhkan lopullisuudesta. Joskus tarvitsee sen hetken ja ajan itselleen ja ajatuksilleen. Se voi olla niinkin yksinkertaista kun kohdata katseellaan tulta ihan pienen hetken. Se voi poikia myös kuvia ja sanoja. Katselin ja kuvasin tulta. Pohdin ja kirjoitin tulesta. Tuli tulesta omaa energian lataamista.

Kannatti taas käydä kauniilla kotiseudulla Rautalammilla :)

perjantai 14. kesäkuuta 2013

ANNETAAN KAIKKIEN KUKKIEN LOISTAA


Annetaan kaikkien kukkien loistaa
Sellaisenaan
Omanaan
Ei tuomita
Ei arvostella
Ei mitata paremmuutta
Ei tarkastella huonommuutta
Olemme lopulta kaikki samanlaisia
Ihmisiä
Kukaan ei ole parempi
Kukaan ei ole huonompi
Ei tuomita ulkonäön perusteella
Ei arvostella kodin perusteella
Ei mitata koulutusarvoa
Ei päätetä kenen työ on tärkeintä
Ei kummastella seksuaalista suuntautumista
Ei syrjitä erilaisuutta
Ei tuijoteta kokoa
Ei mietitä väriä
Ei anneta painoa iälle tai sukupuolelle
Emme tunne taustoja
Emme tiedä tarinoita
Emme näe kokemuksia
Mahdollisia hylkäämisiä tai traumoja
Elämän menetyksiä tai sairauksia
Totuutta alistamisesta tai väkivallasta
Kukaan ei herää hurraten katuojasta
Kukaan ei juhli sossun luukulla
Kukaan ei nauti leipäjonosta pakkasella
Kukaan ei kuvitellut vanhemmuutta pennin venytykseksi
Kukaan ei halunnut ajautua taloudellisiin vaikeuksiin
Kukaan ei suunnitellut päihde tulevaisuutta
Kukaan ei viillä itseään turhaan
Kukaan ei unelmoinut kuolaavansa julkisesti psyykelääkkeiden vaikutuksesta
Kukaan ei suunnitellut kuulevansa ääniä
Kukaan ei ajatellut jumittuvansa pakko-oireisiin
Kukaan ei unelmoinut heräävänsä ulosteet housuissa kadulta päihteiden tähden
Kukaan ei toivo vanhemmuudelta lastensuojelua
Kukaan ei halua sairauden vievän opiskelukykyä
Kukaan ei kuvitellut menettävänsä työpaikkaa sairauteen
Elämä vie ja kuljettaa
Jokainen kukka on kaunis
Jokaista kukkaa tarvitaan
Ei tuomita
Ollaan ihmisiä
Samanarvoisia ihmisiä
Annetaan kaikkien kukkien loistaa
-Saila 2013-

maanantai 10. kesäkuuta 2013

OMAN ELÄMÄNSÄ PRINSESSA/PRINSSI


Jokainen meistä ansaitsee kokea olevansa oman elämänsä prinsessa tai prinssi

Jokaisella on oikeus ja tarve tuntea itsensä tärkeäksi, kauniiksi ja halutuksi

Upeaksi omaksi itsekseen

Tulla nähdyksi ja kuulluksi juuri sellaisena kuin on

Kun katsot peiliin, siellä hän on

Sinun elämäsi prinsessa tai prinssi

Olet upea ja tärkeä

-Saila 2010-

torstai 6. kesäkuuta 2013

LAATOILLA


Uskaltaako astua. Pettääkö laatta. Pystyykö luottamaan. Jos yksi laatta, pettää kestääkö muut.


Laatoilla. Matkalla. Monta palikkaa. Täytettä välissä. Elämää.


Laatoilla. Varjossa. Piilossa. Itselleen näkyvissä.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

MINÄ TÄNÄÄN

Kävin taas luovuuden lähteellä tänään, luonnossa. Vihreää kultaa Teimme lapseni kanssa pari taideteostakin. Tässä tämän hetken ja kesän fiiliksiäni kuvin ja sanoin. Rakastan tapaani osata ilmaista itseäni näin. Kuva ja sana antavat energiaa, eheyttää ja saa tunteet valloilleen. Kuvat on napattu Lumialla, ei sitä parasta laatua, mutta ei haittaa tässä tunneilmaisussa.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

KUVA-ARVOITUS

Vuoden 2011 mielenterveysbarometrin mukaan 28 % suomalaisista ei haluaisi naapurikseen mielenterveyskuntoutujaa. Ja tietämättään moni noistakin suomalaisista, jotka eivät halua naapuriinsa mielenterveyskuntoutujaa, asuu sellaisen naapurissa. Mielenterveyskuntoutujat ovat ihan tavallisia ihmisiä, ei mitään omituisuuksia. Mikä meissä on niin pelottavaa? Lisää barometristä tästä.

lauantai 1. kesäkuuta 2013

KOTISEUTUNI – RAUTALAMPI

Helsingin Kansalaistorilla on ollut, tämän viikon keskiviikosta, tapahtuma Rautalampitakaisin maailman kartalle. Tapahtumalla on tarkoitus markkinoida Rautalammin kuntaa. Rautalampi on ”kotikyläni” vaikkakin olen syntynyt muualla Savossa. Olen muuttanut kahdeksanvuotiaana Rautalammille ja käynyt siellä peruskoulun. Kunnassa asuu edelleen perhettäni ja vierailen siellä joitakin kertoja vuodessa. Poikkeuksellisesti tänä kesänä meinaan viettää Rautalammille ison osan kesälomaani.