Itsevarma, viehättävä ja seksikäs vartalo

Olen kirjoittanut monta kertaa omasta vartalostani. Taas tuli tarve kirjoittaa. Naisen vartalossa ja mielessä tapahtuu joko ajan muutoksia, emme pysy samanlaisena, eikä ole tarvekaan. Omaa vartaloani on muokannut kaksi raskautta, kaksi imetystä, syömishäiriö, masennuslääkkeiden tuoma lihominen ja laihtuminen, hormonaaliset muutokset, vanheneminen ja liikunta sekä sen puute. 

Viime aikoina painoa ja lihasta on tullut lisää. Voin hyvin omassa kehossani kun syön suhteellisen terveellisesti, vältän tiettyjä ruokia sekä liikaa mustan teen juomista. Kuntosaliharjoittelu on lisännyt lihasmassaa. Pidän itseni haastamisesta, kun saan enemmän toistoja isommilla painoilla. Samaan aikaan huomaan käsivarsien kasvavan ja joidenkin farkkujen kiristävän, tuijottelen ja tutkin peilistä kuka minä olen. 

En halua enää mahtua vanhoihin pieniin farkkuihin tai haaveile vanhoista ohuista käsivarsistani. Olin laiha, identiteettini oli laiha. Voin huonosti enkä arvostanut itseäni tai kehoani. Nyt voin hyvin, identiteettini on normaali. Pidän vartalostani, nautin mihin kaikkeen se pystyy. Osaan kantaa vartaloani paremmin ja asustan itseni usein onnellisella hymyllä. 

Muutokset pelottavat ja jännittävät. Vaikka vartalossa on tapahtunut melko pieniä muutoksia, sisäiset ja henkiset muutokset ovat sitäkin suurempia. Haluan pitää huolta itsestäni. Minulla on mielestäni kauniit kädet ja jalat, naisellisia muotoja ja kaaria vartalossa. 

Parisuhteen kannalta olen huomannut tärkeäksi arvostaa itseään, pitää itseään kauniina, haluttavana tai seksikkäänä (saakohan näin sanoa ;) ). On paljon helpompaa ja mutkattomampaa ottaa vastaan kehuja puolisoltaan, kun uskaltaa luottaa ja kuulla kauniita sanoja itsestään. Ilman, että vääristynyt mieli saa miettimään: ”Mitähän puoliso tuolla muka tarkoittaa”. Uskon siihen mitä puolisoni sanoo. Seksin kannalta on mahtavaa kun pitää itse itseään viehättävänä. Niinä päivinä kun pidin itseäni rumana ja huonona, minun oli joskus jopa vaikeaa kohdata puolison katse ja kosketus. 

Kaupungilla yhdessä kävellessä saan hyvänolon tunnetta kun en inhoa vartaloani ja kannan itseäni ylpeänä toisen vierellä. Hassua tai ei, minusta on ihanaa näyttää hyvältä mieheni mielestä. Tietenkään en muokkaa itseäni miestäni varten, mutta on upeaa huomata kuinka mieheni rakastaa minua juuri sellaisena kuin olen. Luulen hänenkin olevan onnellinen siitä, kun oma epävarmuuteni on kadonnut ja luotan siihen, ettei hän ole kanssani ulkonäön takia. Väitän naisen kauneimmaksi asusteeksi hymyä sekä itsetuntemusta ja -luottamusta.

Olen kuvauttanut itseäni miehelläni vuosia ja tänään oli taas yksi sellainen päivä. Joskus tulee huono päivä ja ajattelen olevani jo liian iso, vaikka järki sanoo muuta. Ikuinen(ko) vartalo ongelma, vai unohtuuko se ajan myötä? Vai onko taas edessä uusia muutoksia? Eikös meidän ole hyvä olla kiinnostuneita meissä tapahtuvista muutoksista, eihän se ole pelkästään negatiivinen asia? Kuka meidät voisi tuntea paremmin kuin me itse? Ei auta jos toinen hokee, että olet juuri sopiva ja upea, jos emme itse usko ja luota siihen. 

Niinä päivinä kun epäilen kokoani tai vartaloani kamera on hyvä ystävä. Minun vartaloni, käteni ja jalkani ovat juuri minulle sopivat.

Kuvat Timo Turkka