Kehon ja mielen huolto juhannus

Meidän perhe on viettänyt viime vuodet juhannukset kotona kaupungissa oman perheen kesken. Tänä vuonna sama perinne jatkuu. Alkoholia ei meidän perheessä nautita tänä vuonna ollenkaan, koska mieheni haastoi itsensä ja minut olemaan vuoden ilman alkoholia. :D Juhannuksen viettoon lähdettiin siis ajatuksella hyvää ruokaa ja perheen yhteistä aikaa.

Juhannuksen vapaat loivat mahdollisuuden kehon ja mielen huoltoon liikunnan parissa. Jokseenkin kiireinen kevät ja alkukesä ovat aiheuttaneet harmitusta, kun ei ole ehtinyt liikkumaan. Pari kuukautta on mennyt pääsääntöisesti niin, että olen itse ollut arkisin päivät töissä ja mies paljon iltoja ja viikonloppuja. Lapset ovat vielä sen ikäisiä, ettei heitä ihan kaksin viitsi jättää, ja jumppailut ovat jääneet. Toki olen venytellyt ja joogannut kotona. Lasten hälistessä ympärillä, ei mieli pääse kuitenkaan samalla tavalla tasapainoon, kuin hiljaisessa salissa.  

Noin vuosi sitten aloitin, uudelleen vuosien tauon jälkeen, jumpat ja kuntosalin. Noin kymmenen vuotta sitten olin oikein ahkerakin jumppaaja. Lasten, masennuksen ja uupumuksen sekä perhearjen siivittämänä meni monta vuotta, etten saanut mahdutettua päiviini jumppaa tai jaksanut edes kiinnostua moisesta. Toki olen kaikki nämä vuodet liikkunut, ulkoillut ja hyötyliikkunut, silloin tällöin jopa käynyt jumpassa ja salilla. Viime elokuussa sain itseni jumppaan ja salille, mieheni innoittamana, ja tarpeesta etsiä keinoja lääkkeettömään migreenin hoitoon. 

Olen kärsinyt ajoittain hankalista migreeneistä ja lisäksi selässäni on pieni rakennevika. Näistä syistä on ehdottoman järkevää harrastaa liikuntaa ja juuri minun keholleni sopivaa liikuntaa. Kiireisen arjen keskellä tekee hyvää mielelle pujahtaa yksin jumppaan tai salille. Nautin hetkistäni olla vaan itseni kanssa ja ihan vaan itseäni varten. Enkä kiellä sitäkään, etteikö olisi kiva kun omaan vartaloon ja ulkokuoreen voi vaikuttaa jumpalla. Mistään laihduttamisesta ei ole kyse, varsinaisesti painossani ei ole tapahtunut muutoksia jumpan ja kuntosalin aloituksen jälkeen. Kuvittelen, ja ehkä peilikin hieman paljastaa, että vähän olen saanut lihasta lisää. Mikä parhainta syvät keskivartalon lihakset ovat vahvistuneet, joka auttaa pitämään selän ja ruodon kasassa ja selkäsäryt ovat lähes kadonneet.

Migreenin hoidossa jooga, pilates ja venyttely ovat toimineet ehdottomasti. Oman kehon hallinta, liikkuvuus ja venyvyys ovat lisääntyneet. Olen tehnyt huomion, että oman kehon tuntemus on parantunut. Tämän huomaan esimerkiksi joogatessa, missä kehon kohdassa on jumeja, mikä kaipaa venytystä. Kun hartiat menevät juntturaan osaa pysähtyä miettimään, onko syys huonossa työskentelyasennosta näyttöpäätteellä vai huolista jotka kertyvät hartioihin. Olen kyllä huomannut, että stressi saattaa kerääntyä myös jumeiksi pakaroihin ja takareisiin. Omaa kehoa kuunnellessa osaan entistä paremmin miettiä päivään sopivan tavan liikkua.

Monestihan kyse on vaan valinnoista, kun lapset leikkivät keskenään, voi joko notkua koneelle (kuten nyt) tai levittää joogamaton olohuoneeseen. Pyrin siihen, etten ota minkäänlaista stressiä jumppaan ja kuntosalille menemisestä. Jos lapset ovat kipeänä, tai on tarve vaan levätä ilta kotona, sitten jätän vaan jumppaamatta. Pyrin pääsemään salille 2-3 kertaa viikossa, läheskään aina tämä ei toteudu. 

Juhannukseen on mahtunut kamppailu-, vatsa-peppu-reidet- ja keskikeho –jumpat, joogaa ja venyttelyä. On ollut aikaa ja tilaa liikkua. Olen suuresti nauttinut tästä juhannuksen liikunta-annoksesta ja tullut joka kerta hyvillä mielin kotiin, tosin välistä vähän jumissa. Tästä saa energiaa tuleviin päiviin, niihinkin kun ei pääse salille