Minulla on ollut pitkä
blogi hiljaisuus. Paljon on kyllä päässä ajatuksia, ja osa on siirtynyt päästä
pienille lippulappusille tai kalenterin lehdille. Moni projekti on vienyt
mukanaan, ei ole jäänyt tilaa kirjoittaa. Nyt on tällainen vaihe meneillään. Tosin
koneella on pari melkein valmista blogi tekstiä, jääneet kesken. Joku ihme
mietintämyssy vaihe?
Ostin Naistenpäivän
aattona tulppaaneja, meillä ei juuri koskaan osteta kukkia. Kukista innostuneena,
olen kuvannut niitä viikon ajan lähes päivittäin. Tutkaillut kukkien elinkaarta
Olen halunnut kuvata kauneutta, herkkyyttä, ainutlaatuisuutta, elämää, muutosta,
värejä, sävyjä ja valoa. Täältä löytyy ensimmäiset kuvat.
Ja tässä uutta kuvasatoa ja niitä ajatuksia lippulappusista:
Jottei kukaan jäisi yksin,
voimme astua esiin ja auttaa
Kun kuljemme yhdessä,
auttaen toisiamme
Pääsemme paremmin eteenpäin,
kohti yhteistä hyvää, perille
Saavutamme yhdessä enemmän,
kuin kukin yksinämme
Jokaisella on omia mahtavia ajatuksia,
kun nämä yhdistää syntyy paras oivallus
En suostu olemaan huonompi kuin muut,
enkä parempi,
älä sinäkään
En anna kenenkään potkia,
enkä potki ketään,
älä sinäkään
En anna kenenkään tuomita,
enkä tuomitse ketään,
älä sinäkään
Maailman suurimpia oivalluksia on erilaisuuden
oivallus,
jokainen olemme erilaisia,
erilaisuus on mahtavaa
Asioilla on aina monta puolta,
emme koskaan voi tuntea täysin toisen tarinaa
emme koskaan voi tietää täysin toisen kokemaa
Elämän kauneutta voi kokea ihan joka päivä,
kun muistaa pysähtyä kohtaamaan sen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti