torstai 31. tammikuuta 2013

BLOGIHAASTE 3

Jo perinteeksi muodostunut blogihaaste veljeni kanssa on taas julkaisupäivässään. Eli lyhyesti; kuukauden ensimmäisenä päivänä minä annoin sanan ALKU ja veljeni sanan LUOLA. Molemmat kirjoittavat näistä sanoista tekstit ja julkaisee kuukauden viimeisenä päivänä. Kaksi sanaa, neljä tekstiä.
 
Haasteen kirjoittajat (jatkamme siis edelleen). Sisko ja sen veli. Tunteet ja järki. Jotenkin tämä kuva kuvastaa huippu hyvin meidän ”kirjoittaja suhdetta”. Tukea, neuvoa ja apua.

Alla minun tekstini ja veljeni tekstit löytyvät täältä: http://elamastakirjoittamiseen.blogspot.fi/


ALKU
Alku
Elämän alku
Pienen elämän alku
Suuren elämän alku
Mystisen elämän alku

Suuret ihmettelevät silmät
Pieni maailman tuoksuja poimiva nenä
Ruusunuppuinen, punainen pikku suu
Pikkuruiset sormet ja varpaat
Siloinen, suloinen iho 

Alku uusille äänille
Pieni suloinen ähinä
Suuri, vaativa parkaisu
Ihmettelevä tuhina
Kiukkuinen kitinä

Alku monelle uudelle
Alku kasvulle ja oppimiselle
Alku matkalla ihmiseksi
Alku kasvaa äidiksi
Alku kasvaa isäksi 

Haparoivat kädet tarttuvat pikkuiseen
Sylissä pieni tuhisija
Imetyksen saloihin tutustuminen
Vaippojen salat
Yölliset tarpeet ja heräämiset 

Katselemme toisiamme
Ihmettelemme yhdessä
Olemme perhe, isä, äiti ja Alku
Koskettelemme varoen
Tuoksuttelemme varoen 

Vanhempien painetta kuinka tämä sujuu
Osaammeko olla äiti ja isä
Miten selviämme haasteista
Osaammeko kasvaa rooliimme
Saahan alku hyvän jatkon ja lopun 

Maidon tuoksua
Pieni rintaa hamuava suu
Tiukka ote nännistä
Ahnasta imemistä ja nielemistä
Yhteinen hetki

Lepuuttelua isän sylissä
Yhteiset päikkärit isän vatsan päällä
Pieni ilman päästely
Pieni sormi kietoutuu isän sormen ympärille
Suurella rakkaudella teitä katselen 

Yhdessä tässä olemme
Kaiken uuden ja ilmeellisen äärellä
Tämä on elämää
Onnea ja rakkautta
Alku

LUOLA

Nykyisin elämme aikamoisen kulutuskulttuurin keskellä. Ostamme, käytämme ja hylkäämme hurjan määrän tavaraa, joskus saatamme jopa kierrättää. Palveluita olemme myös oppineet kuluttamaan. Elämämme tavaranpaljouden keskellä, itsekin siis, lainkaan monesti miettimättä tarvitsemmeko todella sen kaiken. Mitä olisikaan elää alkukantaisen romanttisesti luolassa, yksinkertaisesti ilman kaikkea tavaraa ympärillämme. Hyppään hauskaan leikkiin, mitä voimme oppia tältä luolakansalta tästä heidän kotiluolastaan. Ilman mitään kontaktia todelliseen historiaan, hyppään mielikuvitus leikkiin.
On kaksi perhettä, Luolassa asuva Perhe Luola ja Helsingin lähiössä asuva Perhe Lähiö. Molemmissa perheissä on isä, äiti ja kaksi lasta, tyttö ja poika. Perhe Luolan koti käsittää yhden tilan, luolan jonka oviaukolle tehdään iltaisin tuli lämpöä tuomaan, samalla tulella valmistetaan myös ruoka. Yhdessä lähekkäin oleminen tuo lämpöäkin öisin ja talvisin. Jokainen saa koristaa oman kohtansa luolan seinästä hiilipiirroksilla. Perhe Lähiön koti kattaa viisi huonetta, keittiön ja saunan. Pitäähän jokaisella olla omaa tilaa itselleen ja tavaroilleen.
Luola perheen elo on yksinkertaista. On ne talvi- ja kesävaatteet, joita korjataan ja paikataan ja annetaan lapsilta toisille. Astioita ja tavaroita on juuri omaksi tarpeeksi, oli juhla tai arki samat astiat ja vaatteet. Lähiö perheellä on jokaisella omat vaatekaappinsa, jotka pursuilevat viimeisien trendien virityksiä. Toki niitäkin kierrätetään viemällä kierrätyslaatikkoon, korjata ei kannata kun pikku rahalla saa uusia. On ne arki- ja pyhäastiat, jotka nekin on hyvä välillä uusia.
Perhe Lähiön vanhemmat harrastaa seksiä kerran viikossa, lauantai saunan jälkeen omassa muhkeassa sängyssä, tietysti huolehtien ehkäisystä, ettei lapsiluku kasva. Perhe Luola yrittää löytää luolastaan rauhaisan paikan jatkaa sukuaan ja turvata näin tulevia vanhuuspäiviään, kun on lapsia ketkä huolehtivat vanhemmasta sukupolvesta. Rouva Luola tietysti laittautuu isäntäänsä varten sutaisemalla hiukset nutturalle kepin pätkän avulla, koristellen komeuden lähi niityn kukilla. Rouva Lähiön viritellessä päällensä uusia upeita valkopitsisiä alusvaatteita sukkanauhoineen. Kummassa sitten on parempi lopputulos, ken tietää.
Entä ruoka sitten, karkeasti voidaan sanoa, että Luola perheen isä metsästää elättääkseen perheensä. Vaimo ja lapset osallistuvat urakkaan keräämällä kasveja ja marjoja kukin kykynsä mukaan. Mikään ei ole yhtä palkitsevaa lapsille kun istua kannonnokkaan mutustamaan keräämiään raikkaita mustikoita. Lähiö perhe taas elää syödäkseen leveästi gourmet ravintoloissa, joskus jopa lapset pääsevät ravintolaan mukaan. Toki kotiinkin ostetaan einestä ravinnoksi, polttoaineeksi, lapset osaavat sen itse mikrossa lämmittää. Kunnossa pysytään hienoilla ilmastoiduilla kuntosaleilla. Kun taas luola perhe raataa sen verran ravintonsa, vaatteidensa ja tarvekalujensa eteen, ettei mitään ”liikuntaa” tarvita.
Rouva Luola istuu luolan viereen kivelle ja miettii onnellista elämäänsä, joskus unelmoiden monipuolisemmasta ravinnosta. Rouva Lähiö istuu puutarha tuoliin ja pohtii onnellista elämää, joskus pohtien onko tullut hankittua likaa omaisuutta.

1 kommentti:

  1. Heitinpäs haasteen sinulle: http://aaltoillen.blogspot.fi/2013/02/liebster-haaste.html

    :)

    VastaaPoista