Oli kipu
fyysistä tai henkistä, se vie huomion ja tarkkaavaisuuden. Välistä kipu saa
lamaantumaan ja pohtimaan vienkö minä tätä elämää vai elämä minua. Annanko kivun
nujertaa ja lannistaa vai nousenko vastarintaan. Näytän kivulle nyrkkiä, ja
sanon etten ole vietävissä, nousen ja vahvistun. Hetken aikaa kivun vallassa
voi olla mukavaa velloa ja surkutella, mutta elämä kantaa eteenpäin ja auttaa
riemulliseen ihanaan kulkuun.
Ja taas
tuli tarve piirtää… Huumorikin auttaa kivun kanssa, oli sitten henkistä tai
fyysistä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti