tiistai 23. kesäkuuta 2015

Hyvinvointi



Mitä on hyvinvointi
Olisiko se positiivista energiaa
Positiivista energiaa
Energiaa joka pääsee kulkemaan kehossa
Kulkemaan kehossa ilman esteitä
Energiaa joka ei törmää kehossa
Ei törmää kipuun ohimolla
Ei palan tunteeseen kurkussa
Ei ahdistukseen vatsassa
Ei viilleltyihin käsivarsiin
Ei levottomiin jalkoihin
Energiaa joka pääsee kulkemaan rennosti kehossa
Kehossa joka on rento
Kehossa joka ei ole kivusta kippuralla
Ei lukossa ahdistuksesta
Ei kiemurtele tuskasta
Ei vapise pelosta
Olisiko se hyvinvointi
Keho jossa energia pääsee vapaasti virtaamaan
Positiivinen energia
Energia joka saa hymyilemään
Energia joka saa nauramaan
Hyvinvointi lämmittää
Hyvinvointi rentouttaa
Hyvinvointi saa uskomaan
Hyvinvointi on kauneutta ihmisessä
-Saila 2015-

Luonnon kauneutta ja hyvinvointia hengittämässä. Kuvasatoa Suomen Savosta.









lauantai 13. kesäkuuta 2015

Hyvää oloa ilmassa ja eteenpäin vietäväksi



Tällä viikolla tein oivalluksen: Tärkeintä on huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, eikä koko maailman. Olen useamman vuoden kertonut omaa tarinaani masennuksesta, uupumuksesta ja syömishäiriöstä sekä siitä toipumisesta. Olen puhunut, kertonut ja kuvannut mielensairautta, kuntoutumista ja toipumista. Omalla tavallaan olen pyörinyt siellä ”pahassa olossa” kertoen omaa tarinaani eteenpäin. 

Oma haluni ja tavoitteeni on jollain tapaa muuttunut, mielensairauden sijaan haluan kertoa ja katsoa enemmän ihmisen hyvinvointia. Tutkiskella ihan meidän jokaisen hyvinvointia ja hyvää oloa. Kertoa ihmisille kuinka tärkeää meidän on voida hyvin. Elämähän ei tietenkään aina ole mitään vaaleanpunaista ruusuilla tanssimista. Kuitenkin jokaisen elämässä pitäisi olla iloa, ihania asioita ja energiaa arkeen. Emme saisi unohtaa itseämme ja tyytyä elämään elämää joka ei ole meidän näköistämme. Ihmisellä on mahdollisuus muuttua ja kehittää itseään. Voimme rohkeasti haastaa itseämme kokeilemaan uusia juttuja. 

Ainahan ei tiedä ”mitä haluaa isona”, mutta sekään ei ole syy jäädä huonoon oloon. Eikä aina edes tarvitse tehdä mitään suurta ihmeellistä muutosta. Muuttaa maalta kaupunkiin tai kaupungista maalle jättäen työn ja/tai parisuhteen, näistä muutoksia lukee paljon naistenlehdistä. Muutos voi olla sitäkin, että miettii mihin aika menee. Jos mihinkään kivaan ei tunnu jäävään aikaa ja aika näyttää valuvan itselle ei niin tärkeisiin asioihin, voi ehkä miettiä kuinka aikaa saisi siirrettyä mukavampaan tekemiseen. Mikä antaa minulle energiaa ja iloa? Mikä on omassa työssä tavoite, mitä haluaa parisuhteelta tai mitkä ovat omat perhearvot. Ja sitten rohkeasti tekemään omannäköistään elämää ja arkea, vaikka ne eivät olisi niitä perinteisiä tai yleisen tavan mukaisia. 

Itse ainakin huomaan kun meidän perheessä ei tehdä kaikkia asioita ”niin kuin pitäisi”, tätä saatetaan hämmästellä. Ulkonäköäni arvostellaan jatkuvasti, myös täysin tuntemattomat. Minulla on useita näkyviä tatuointeja, joita itse rakastan. Olen ajatellut että arvostelijoiden ja kummastelijoiden kommentit ovet kyseisten ihmisten asia tai ongelma, en anna niiden synkentää mieltäni. Minulla ja perheelläni on tänään meidän näköinen elämä. Minä opin huolehtimaan itsestäni ja hyvinvoinnistani. Olen iloinen ja kiitollinen elämästäni ja toipumisestani mielenterveysongelmista. Olen tässä kohtaa risteyksessä jossa sydäntäni lähempänä on kertoa ihmisen hyvinvoinnista kuin mielenterveysongelmista. Haluan kertoa mielen eteenpäin vievästä voimasta.

Meissä jokaisessa on voima ja energia. Voimaa ja energiaa voimme jakaa eteenpäin kun huolehdimme itsestämme. Oman elämänsä mielenterveyskuntoilija, keho ja mieli yhdessä.







Kuvat Timo Turkka

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Parasta lomailua



Minä, mieheni sekä lapset olemme syntyneet Savossa. Lapset olivat vasta 1- ja 3-vuotiaita kun muutimme Helsinkiin, siltikin lapset vääntävät jonkin verran Savon murretta. Savoon suuntaamme usein lomilla, varsinkin kesäisin. Vuosi vuodelta alan pitää Savon luonnosta enemmän ja enemmän. Savossa luonto on kuitenkin toisenlaista kuin Helsingissä, vaikka sielläkin metsäilen lähes päivittäin ja rakastan sitä luontoa.  

Mummola, jossa usein majailemme, sijaitseen järven rannalla koivujen keskellä. Rannassa on grillikota, pihassa iso nurmikko ja sauna lämpenee puilla. Mitäpä muuta sitä oikeastaan lomalla tarvitsee? Mummola sijaitsee taajaman ulkopuolella hiekkatien varrella, ja lenkkeillessä hiekkateitä pitkin voi tuntea seikkailevansa maisemakortissa. On kiemuraisia teitä, peltoja, järviä, lampaita, metsää, luonnon kukkia ja vanhoja latoja. Kyllä sielu leppee. 

Lapset rakastavat kun voivat ulkoilla aamusta iltaa, vaikkakin vihaavat itikoita, joita riittää varsinkin näin alkukesästä. Koira nauttii päästessään kirmaamaan vapaana. Me vanhemmat voidaan ihan vaan hengailla rauhassa ja muistella menneitä. Kyseisellä pienellä savolaisella kylällä olen mieheni tavannut ensi kertaa ollessamme 8-vuotiaita. Seuraavan kerran huomasin samaisen naapurin pojan kun olimme 19-vuotiaita, siitä se sitten lähti.

Ensimmäinen lomaviikko on siis takana ja se on tehty: rentoilusta, olemisesta, liikkumisesta ja ulkoilusta.

Ja viikkoa kuvin:

Lasten kevätjuhlaan lähdössä. 

Kyllä sielu leppee.

Kohta grillataan.



Aamuvenyttely ulkona. 

Päiväreissu Varkauteen.

Ei ole paljoa tarvinnut.

Pehmoisia kavereita.

Mummolan puutarha.

Ihan rennosti.