NE TÄRKEIMMÄT

Lapseni ja perheeni ovat määritelleet minut monella tapaa viime vuosia. Välistä hukkasin itseni ja sairastuin. Olin vain äiti, en osannut muuta. Kasvoin uudelleen tytöksi, naiseksi, minuksi. Jokainen kuoppainen tai tasainen tie on tähän tarvittu ja ollut omalla tavallaan arvokas. Perheeni on elämäni. He jaksoivat minun kanssa ja kannattelivat eteenpäin. Arvokkaina ja aarteina.

 

PERHE

Suurin rakkauteni.

Suurin onneni.

Suurin saavutukseni.

Tukeni ja turvani.

Minun perheeni.

Minun oma, jota kukaan ei vie pois.

-2009-

 

RAKASTAN SINUA

Seitsemän yhteistä vuotta.

Vuotta iloineen ja suruineen.

Suruineen ja tuskineen.

Tuskineen, joista selvitään.

Selvitään aina voittajina.

Voittajina eteenpäin.

Eteenpäin yhdessä.

Yhdessä käsi kädessä.

Kädessä tuntuu tiukka ote.

Ote joka ei kirpoa milloinkaan.

Milloinkaan en yksin jää.

Jää en ilman sinua.

Sinua minä rakastan.

Rakastan aina ja ikuisesti.

Ikuisesti kuljen kanssasi.

Kanssasi menen auringon laskuun.

-2010-

Aarteet

Sinä pieni ja odotettu.

Synnyit elämäämme mullistamaan.

Muuttamaan elämän rytmiä.

Synnytys oli pitkä ja raskas.

Äitiä pelotti välillä.

Huolta ja murhetta, miten vauva voi ja jaksaa.

Yhdessä kasvoimme.

Näimme iloja ja suruja.

Elimme symbioosissa.

Pian sait seuraksi veljen.

Elämä muuttui taas.

Tutustuimme vauvaan.

Ensin oli mies ja vaimo.

Perheemme rikastui kahdella.

Saimme aarteemme suuret.

-Saila 2012-

Äidille kukkia. Jotain äärimmäisen liikuttavaa ja kaunista. Maailman paras työ, äidin työ.