Raahauduin perjantaina
raskaan työviikon jälkeen kotiin. Ovella vaihdoimme mieheni kanssa muutaman
sanan ja lapset lennosta. Mieheni meni iltavuoroon. Se että minä menen aamuisin
ennen kahdeksaa töihin ja mieheni menee iltavuoroon, tekee ajoittain arjesta
puuduttavaa. Kun pääsee töistä, alkaa kotityövuoro. Aamuisin käyn koiran kanssa
lenkillä, jotta pääsen hieman yksin ulos ja koira saa ainakin yhden lenkin.
Lapset eivät aina ole halukkaita lenkkeilijöitä.
Töiden jälkeen ajattelin siis
löhöillä loppu illan, ottaa rennosti. Kuopuksemme oli toista mieltä ja päätimme
tehdä jotain herkkuja. Selailimme yhdessä leivonta kirjoja ja päädyimme
mustikkamuffineihin ja mansikkakiivikääretorttuun. Suolaiseksi ostimme
paistovalmiita riisipiirakoita, joiden kanssa teimme munavoita. Oma perjantai
kahvila oli siis valmis. Kahvilassa oli tarjolla myös lajitelma hedelmiä,
teetä, limsaa ja kaakaota.
Kahvilaherkkujen kanssa
köllöttelimme yhdessä sohvalla elokuvaa katsoen. Väsymys muuttui energiseksi yhdessä
tekemiseksi ja onnistumisen iloksi. Minä, lapset ja koira.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti