Olen harmitellut sitä, että yhteiskunnastamme katoaa
pikku hiljaa palvelut ja ihmisten kohtaamiset. Nämä ihmisten kohtaamiset
pyritään korvaamaan tekniikalla.
Kotiäiti menee onnellisena lasten kanssa kirjastoon.
Päivät menevät lasten kanssa keskenään kotona. Kirjastossa tapaa ainakin
kirjastotädin, saa puhua aikuiselle. Pettymykseksi äiti huomaakin
lainauspalvelun tulleen korvatuksi lainausautomaatilla. Jää se ainoakin
sosiaalinen kontakti siltä päivältä saamatta.
Yksinäinen vanhus kävelee vanhasta tottumuksesta
pankkiin maksamaan laskujaan ja tallettamaan kolikoitaan. Lappu luukulla
pankissakin, maksa laskut verkkopankissa, kolikoita emme enää valitettavasti
ota vastaan. Seuraavaksi vanhus suuntaa kauppaan, siellä nyt ainakin saa jutella
myyjän kanssa säästä ja muusta. Myymäläkassanhoitajat onkin korvattu
itsepalvelukassoilla.
Syrjäytynyt masentunut nuori raahaa itsensä
vastaanotolle. Psykologi ehdottelee nettiterapiaa ja itsehoito-oppaita.
Hoitosuhdekaan ei lähennä nuorta ja yhteiskuntaa. Nuori istuu illan taas yksin
omassa internet maailmassaan.
Tähänkö me mennään yhä enemmän? Tähänkö meidän on
sopeuduttava? Tätäkö me haluamme? Missä sitten opetetaan sosiaalisia taitoja,
ilmaisukursseilla? Missä harjoitellaan käytöstapoja, sanomaan huomenta,
päivää, iltaa, hei jne. Kuinka opitaan olemaan vieraiden kanssa, tutustutaan
uusiin ihmisiin. Esimerkiksi monilla mielenterveyspotilailla ja – kuntoutujilla
on vaikeuksia juuri sosiaalisissa tilanteissa ja suhteissa. Mitä enemmän
siirrymme tekniikan ylläpitämiin palveluihin, sitä vähemmälle harjoitus jää.
Kuinka ihminen tähän sopeutuu.
Moneen olemme tietysti tottuneet ja opimme uusia
tapoja. Kuka enää muistaakaan, että ennen autoa tankatessa polttoaine maksettiin
huoltoasemalle. Kuinka moni menee enää postiin tekemään muuttoilmoituksen tai
kelaan tukihakemuksen sehän onnistuu internetissä.
Suuri osa meistä kuitenkin kaipaa ja tarvitsee
sosiaalisia kontakteja. Onko aina niin kiire, että kaiken pitää olla tehokasta,
korvataan ihmiset koneilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti