BLOGIHAASTE 8

Tämän kuukauden blogihaasteemme veljeni kanssa onkin hieman erilainen. Annoimme molemmat sanojen sijaan sanaparit, joista kummankin täytyy kirjoittaa. Aiemmat haasteemme olemme kirjoittaneet pelkästä yhdestä sanasta. Minä annoin sanaparin viha – rakkaus ja veljeni yksi – ääretön. Sana valinnat kertovat omalla tavallaan meistä paljon.  Idea sanapareihin lähti, kun halusin nähdä mitä veljeni kirjoittaa näistä sanoista; viha – rakkaus. Sanat ovat niin lähellä, mutta niin kaukana toisiaan. Eli kaksi sanaparia ja neljä tekstiä. Kuukauden ensimmäisenä päivänä annoimme sanaparit ja nyt viimeisenä päivänä on julkaisu. Veljeni teksti löytyy täältä ja minun alhaalta.

VIHA – RAKKAUS

Viha ja rakkaus, voimakkaat sanat ja tunteet, jotka ovat yhtä aikaa niin lähellä ja kaukana toisistaan. Sanoista voisi varmaan kirjoittaa kokonaisen kirjan, ja on tavallaan kirjoitettu ja monia. Sana asetelmaa voisi lähteä tarkastelemaan monesta näkökulmasta. Päädyn ihmissuhteeseen. Yhteen läheisimpään ihmissuhteeseen, parisuhteeseen. Herkullinen lähtökohta ja varmaan aina ajankohtainen.

Vielä kuusi vuotta sitten kuvittelin ihan täysillä, jos rakastaa ei voi vihata tai jos vihaa ei voi rakastaa. Mutta eiväthän nämä sanat ja tunteet ole toisiaan poissulkevia vastakohtia. Oikeastaan rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys. Vihan taas voisi olla lempeys?

Miten sitten perustelisin sitä, että tunteet ovat kaukana toisistaan. Jos vihaa jotakuta ihmistä ja toista taas rakastaa, on helppo valita kumman ottaa puolisokseen. Tunteiden lähekkäisyys paljastuu helposti parisuhteessa. Kerron esimerkin, jonka joku saattaa vaikka kokea tutuksikin.

Mies lähtee kavereiden kanssa muutamalle baariin. Puoliso, joka aamulla valmisti vaimon kanssa maittavan aamiaisen, voi sitä rakkauden määrää joka heidän välillään leijui. Söitte toisianne tuijottaen. Ilta lähenee, ja pojat ovat lähdössä niille kuuluisille yksille. Ilta pimenee ja tuopit tyhjenevät, parit muuttuvat jossain kohtaa ihan muuksi. Vaimo odottelee puolisoa yksin kotona. Rakkauden tunne alkaa pikku hiljaa muuttua kiukuksi, harmitukseksi jopa raivoksi. Vaimo nukahtaa yksin sohvalle, elokuvaa katsoen ja puolisoa kotiin odottaen.

Vaimo havahtuu oven kolinaan ja tömähdykseen. Se ihana rakas puoliso on kuukahtanut suoraan ovesta lattialle tuutimaan, kuola suupielestä valuen. Viimeistään tässä kohtaa ne hempeät rakkauden tunteet muuttuvat raivostuttavaksi vihaksi. Paska jätkä. Mies saa jäädä siihen nukkumaan.

Aamullakin rakkauden tunteet ovat vihan takana piilossa, kun vaimo tajuaa yhteisen vapaapäivän olevan pilalla. Puoliso vuoronperään, oksentaa ja nukkuu krapulaansa sohvalla. Siinä ei paljon ole sijaa romantiikalle tai rakkauden tuntemuksille. Illalla puoliso pyytelee anteeksi ja katuu selvästi. Viha alkaa hieman antaa tilaa rakkaudelle.  

Maanantaina vaimo saapuu töistä. Pöydällä odottaa ruusu ja lappu, jossa ilmoitetaan pöytävaraus kahdelle seuraavaksi viikonlopuksi pariskunnan lempi ravintolaan. Rakkaus nostaa taas päätään. Viimeistään ravintolaan astuessa rakkaus roihahtaa jälleen täyteen liekkiin ja viha saa sammua.

 

YKSI – ÄÄRETÖN

Masennus ja uupumus saa vallan. Todellisuuden käsitys muuttuu. Ymmärrys ja ote elämästä meinaa hukkua kokonaan. Tuntuu kuin elämä olisi vain kasa ongelmia, kasa huolia, kasa murheita ja kasa epäonnistumisia. Satoja, tuhansia, miljoonia ei vaan ääretön määrä asioita ja juttuja, joita pitäisi hoitaa, jotka ovat päin persettä. 

Ei vain pysty aloittamaan, ei vain saa mitään aikaiseksi. Kaatuu kaiken sen taakan alle, äärettömän haasteen alle. Ääretön on jotain käsittämätöntä, luku josta ei vaan saa mitään otetta. Aivan kuin olotilakin. Ei saa minkäänlaista otetta mistään asioista. Toisaalta miksi kannattaisikaan kun kaikki on jo pilalla!

Jossain kohtaa huomaa tarttua siihen yhteen. Siihen yhteen pieneen asiaan. Yhteen niin pieneen asiaan, jonka osaa, pystyy ja jaksaa hoitaa. Saa aikaan yhden pienen muutoksen, yksi askel eteenpäin, yksi askel elämää. Huomaa, kun ottaa yhden askeleen, jaksaa ottaa niitä vaikka äärettömän määrän. Yksi pieni askel kerrallaan kohti tulevaa, kohti muutosta, kohti elämää.