WC-PÖNTTÖ TARINA

Meidän viisivuotiaalla pojalla on mitä loistokkain huumorin taju. Tuossa iässä tuntuu pissakakka huumori alkavan. Toteutimme siis yhdessä pönttöön tippumis sarjakuvan. Lapsen tarina ja äidin piirrokset, mahtavaa yhteistyötä. Tunnen mieletöntä ylpeyttä itsestäni ja lapsestani, yhteistä tekemistä ja harrastusta. Lapsi arvostaa minun tekemää niin, että haluaa mukaan tekemää sarjakuvaa. Ja olen ylpeä omasta kyvystäni ottaa lapsi mukaan tekemään, enkä vain ajattele ”älä tule sotkemaan äidin juttuja”. Poikamme harjoittelee piirtämistä joka päivä ja välistä koko ajan. Ihanaa luovuutta!

Ja hän ei muuten ”harrasta” mitään, siis kodin ulkopuolelle mitään kerhoa tai vastaavaa. Me harrastetaan yhdessä luovuutta ja yhdessä olemista. Mahtavaa. Vaikka joskus koenkin pientä huonommuutta vanhempana, ettei roudaile lastani harrastuksiin. Sitten hoksaan huomata mikä rikkaus on tehdä yhdessä.