sunnuntai 13. tammikuuta 2013

HEI, KUINKA SINÄ VOIT TÄNÄÄN

Henkilökohtaisesti olen kokenut monesti, että vaikeasti masentuneelta ja uupuneelta äidiltä ei haluta kysyä: ”Hei miten sinä voit tänään?” tai ”Hei, mitä sinulle kuuluu?” Jos joku tätä minulta sattui kysymää, ja vastasin kaunistelematta kysymykseen, ei sitä rohjettu kysyä uudelleen. Olen kai siinä mielessä omituinen tapaus että tuppasin vastaamaan totuuden mukaisesti kysymykseen. Kysyjä ei sitten tainnutkaan kestää vastausta, koska olettamus taitaa olla se, että pienten lasten äidin elämän on suorastaan ruusunpunaista ja – tuoksuista. Ei haluttukaan, että joku kokeekin jotain muuta, se oli pelottavaa, tai ainakaan sanoo sitä ääneen. Eikä ehkä vaan osattu jatkaa keskustelua. Jossain vaiheessa opin vastaamaan, ihan hyvin meillä menee ja lapset kasvaa. Onneksi oli (ja on) kuitenkin niitä ihmisiä, jotka uskalsivat kysyä, kestivät vastauksen ja jaksoivat puhua kanssani.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti