PALJAS

Milloin ihminen on heikoimmillaan? Mahdollisesti silloin kun heitetään ihmisjoukon keskelle alasti? Paljaana, kykenemättä suojautumaan tai piiloutumaan mihinkään. Täysin toisten armoilla. Tekee mieli käpertyä kippuraan, jos saisi edes hivenen suojaa katseilta, kylmyydeltä ja kivulta. Tekee mieli piiloutua ja kadota olemasta. Itsevarmuus täysin hukassa, häpeän tunnetta omasta itsestään. Täysin suojaamaton, jolloin kaikki iskut ja lyönnit tuntuvat lujemmilta, kuin jos olisi edes joku vaate suojana. Tältä masentuneestakin voi tuntua, kokemukselta vailla minkäänlaista suojaa maailman pahuudelta, omalta olotilaltaan, surulta ja tuskalta…

MINÄ KOKEMUSASIANTUNTIJA

Äidin omaa aikaa, kuppi lempi teetä, napista kuuluu menneiden vuosien kotimaisia. Aikaa pohtia ja ajatella, aikaa kirjoittaa rauhassa. Aikaa jäsennellä ajatusvirtaansa päästä sormiin, sormista edelleen näppäimiin ja tietokoneen ruudulle, lopulta ehkä blogiin. Tämä on yksi tapani purkaa tunteita ja fiiliksiä, sekä tutkaille itseäni. Nyt pohdin ja kirjoittelen omasta kokemusasiantuntijuudestani, mitä se minulle merkitsee.

MEREN SYLI

Tyttö kävelee meren rantaan
Tuuli hivelee kasvoja
Katse kulkee meren tyrskyihin
Miettii, miltä tuntuisi hypätä meren syleilyyn
Olisiko se lämmin syli
Olisiko se synkkä syvyys
Valoisa ja rauhoittava
Pimeä ja pelottava
Toisiko meren syli helpotuksen
Lisäisikö loputon meri tuskaa
Vilkaisee vielä merelle
Siirtää tuulen lennättämän hiussuortuvan kasvoiltaan
Jatkaa kävelyään
-Saila 2012-

AHDISTUS

Kun on käynyt läpi synnytyksen jälkeisen masennuksen ja uupumuksen, saa eri elon vaiheet pintaan menneitä tunteita ja kokemuksia. Asioiden käsittely vie aikaa, paljon aikaa. Oma äitiys muistuttaa kauniisti ja rumasti menneistä peikoista. Näistä ajatuksista syntyi: